Ikkunoiden ja ovien energiatehokkuus

Kuinka paljon ikkunat ja ulko-ovet vaikuttavat kodin energiatehokkuuteen? Entä kuinka paljon ikkuna- ja oviremontti voi pienentää hukkalämpöä ja lämmityskuluja? Skaalan myynti- ja markkinointijohtaja Antti Hautapakka kertoo.

Helppo ja tehokas keino pienentää kodin lämmityskustannuksia? Vaihda vanhat ikkunat ja ovet uusiin, energiatehokkaisiin malleihin!

Ikkuna- ja oviremontti voi olla paikallaan, jos asut vanhassa talossa, jossa on alkuperäiset ikkunat ja ulko-ovet. 2020-luvulla ikkunoita ja ovia vaihdetaan pääasiassa 80-luvun rakennuksiin. Sitä vanhempiin taloihin ikkunat ja ovet on useimmiten jo vaihdettu kertaalleen. Jos näin ei ole kotisi kohdalla, voi olla aika tilata remontti.

”Vanhat ikkunat ja ulko-ovet kannattaa uusia, sillä rakennustekniikka on mennyt vuosikymmenissä hurjasti eteenpäin. Modernit ikkunat ja ovet eristävät lämpöä yhtä tehokkaasti kuin seinät vanhemmissa taloissa”, Skaalan myynti- ja markkinointijohtaja Antti Hautapakka kertoo.

Laadukkaat ikkunat ja ovet kestävät vuosikymmeniä. Niiden remontointi on siis pitkälle tulevaisuuteen palveleva sijoitus. Se lisää myös asumismukavuutta, sillä pääset eroon ikävästä vedon tunteesta sisätiloissa.

• U-arvo: Ikkunoiden ja ovien lämmönläpäisyarvo. Nykyisissä rakennusmääräyksissä U-arvon pitää olla 1.0 tai pienempi. Tehokkain U-arvo on tällä hetkellä 0.6.
• g-arvo: Auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin, joka kertoo, paljonko auringon lämpöenergiaa ikkuna päästää läpi. G-arvo 0,3 tarkoittaa, että ikkuna päästää 30 prosenttia auringon lämmöstä läpi ja estää loput 70 prosenttia.
• E-arvo: Kuvaa ikkunoiden energiatehokkuutta. Mitä pienempi e-arvo on, sitä parempi on energiatehokkuus. e-arvo 75 tarkoittaa, että neliö ikkunapinta-alaa kuluttaa vuodessa 75 kWh energiaa.

Remontin tuomaa säästöä laskiessa on paras käyttää apuna ikkunoiden ja ovien energiatehokkuutta kuvaavaa E-arvoa. Se on laskennallisesti helpompi yksikkö kuin usein käytetty U-arvo.

E-arvo on laskettu virallisesti vain ikkunoille, mutta käytännössä myös ovet ovat energiatehokkuudeltaan erilaisia. Ikkunoiden ja ovien energiatehokkuus kulkevat käsi kädessä, joten alla olevissa esimerkeissä puhutaan myös ovien epävirallisista E-arvoista.

Jos haluat kotiin energiatehokkaimmat ovet, Skaalan ammattilaiset auttavat sinua valinnassa mielellään.

• Alkuperäisten ikkunoiden E-arvo on 300.
• Skaalan avattavien kolmilasisten Beeta-ikkunoiden ja ulko-ovien E-arvo on 75.
• Talon pinta-ala 150 neliötä.
• Ikkunoita 8 kpl ja ovia 2 kpl. Pinta-ala 20 m2.
• Lämpöenergiahinta on 0,10 e/kWh.

Alkuperäisillä ikkunoilla energiavuoto maksaa vuodessa: 300 x 20 x 0,10 e = 600 euroa.

Skaala Beeta-ikkunoilla ja ovilla ilmavuoto maksaa vuodessa: 75 x 20 x 0,10 e = 150 euroa.

Ikkuna- ja oviremontti tuo siis säästöä vuodessa: 600 e – 150 e = 450 euroa.

• Skaalan nelilasisten avattavien Alfa-ikkunoiden ja ulko-ovien e-arvo on 43.
• Talon pinta-ala 165 neliötä.
• Ikkunoita 12 kpl ja ulko-ovia 3 kpl. Pinta-ala yhteensä 30 m2.
• Lämpöenergiahinta on 0,10 e/kWh

Alkuperäisillä ikkunoilla ja ovilla energiavuoto maksaa vuodessa: 250 x 30 x 0,10 e = 750 euroa.

Skaala Alfa-ikkunoilla ja -ovilla energiavuoto maksaa vuodessa: 43 x 30 x 0,10 e = 129 euroa

Ikkuna- ja oviremontti tuo siis säästöä vuodessa: 750 e – 129 e = 621 euroa.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on laskenut, että asumisen osuus keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä on noin 20 prosenttia.

Hiilijalanjälkeä kuvataan CO2e-lukemilla. Lämmityksen osuus asumisen hiilijalanjäljestä on suuri: CO2e-päästöjä syntyy noin 800 kiloa per henkilö per vuosi. Lämmityksen hiilijalanjälki on suurempi kuin lentomatkailun, joukkoliikenteen ja laivamatkojen yhteen laskettu hiilijalanjälki per henkilö per vuosi.

Lämmityksestä aiheutuvia päästöjä voi pienentää helposti ja tehokkaasti vaihtamalla kotiin uudet ovet ja ikkunat.

”Asunnon lämmitykseen käytettävästä energiasta noin 15 prosenttia karkaa vanhoista ikkunoista ja ovista harakoille. Modernit ikkunat ja ovet voivat pienentää hukkalämmön määrän lähes kymmenesosaan.”

Myös koko Suomen tasolla asuminen on yksi suurimmista energiasyöpöistä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 asuminen haukkasi noin 25 prosenttia energian loppukäytöstä Suomessa, eli enemmän kuin liikenne.

”Kuvitellaan, että kaikissa Suomen kiinteistöissä lämmitykseen käytetystä energiasta 15 prosenttia karkaa ikkunoista ja ovista. Tällöin ikkunoiden ja ovien vaihtaminen uusiin pienentäisi koko Suomen energiankulutusta noin kolme prosenttia. Tämä on valtava vaikutus.”

Modernit ikkunat estävät liiallisen auringon lämpösäteilyn pääsyn sisätiloihin, eli niissä on korkea lämpösuojaluku, g-arvo. Näin ne vähentävät koneellisen viilennyksen tarvetta kesällä, mikä pienentää energialaskua.

”Tämä on hyvä ottaa huomioon, sillä Suomessakin koneellisen viilennyksen tarve kodeissa on ollut kasvussa, ja energiaa laitetaan jäähdyttämiseen yhä enemmän.”

Skaalan valikoimassa paras lämpösuojaluku on nelilasisella Alfa-ikkunalla, jonka g-arvo on 0,31. Jos valitset kotiin Skaalan kolmilasiset Beeta-ikkunat, joissa g-arvo on pienempi, Hautapakka suosittelee valitsemaan talon etelä- ja länsiseiniin auringonsuojalasin. Tämän puolen ikkunoihin aurinko paistaa päivällä pisimpään ja voimakkaimmin.

 ”Auringonsuojalasit ovat kirkkaita, joten ne sulautuvat hyvin talon muihin ikkunoihin. Aurinkosuoja ei ole erillinen pinnoite vaan se on ikään kuin sisään leivottu lasiin.”

Auringonsuojalasit ovat erityisen käteviä Suomessa, jossa aurinko paistaa kesäisinkin verraten matalalta ja lämmittää kotia tehokkaasti.

Muista myös sälekaihtimet – ne ovat kätevä tapa pimentää ja viilentää huone tarvittaessa.

Joskus energiatehokkaissa ikkunoissa ilmenee huurtumisongelmia syksyllä ja talvella, kun ulkolämpötila seilaa nopeasti nollan molemmin puolin. Kun ilma lämpenee nopeasti, esimerkiksi aamuauringon noustessa, voi ilmankosteus tiivistyä ikkunalasin kylmään ulkopintaan, eli ikkuna huurtuu. Oikeastaan huurtuminen on vain merkki siitä, että ikkuna todella pitää kodin lämpimänä – lasi on ulkopinnasta kylmä, koska lämpö pysyy visusti sisällä.

Huurtuminen ei ole haitallista, vain epämukavaa, koska ikkunasta ei näe ulos.

”Skaalalla on ratkaisu ongelmaan, nimittäin huurtumaton ikkunalasi. Se tulee vakiona nelilasisiin ikkunoihin, ja sen saa myös kolmilasisiin ikkunoihin lisämaksusta.”

Mikä tekee moderneista ikkunoista ja ovista energiatehokkaita?

”Paremmat eriste- ja valmistusmateriaalit. Ikkunoiden lasiteknologia on mennyt hurjasti eteenpäin selektiivilasien myötä. Ne heijastavat rakennuksen sisällä olevaa lämpöä takaisin sisään, mikä parantaa ikkunoiden lämmöneristävyyttä. Lisäksi ikkunoissa käytetään Super Spacer -välilistajärjestelmää, jossa välilistat valmistetaan solumuovista, joka on tehokas lämmöneriste. Ennen vanhaan välilistamateriaalina käytettiin huonommin eristävää alumiinia.

Ovien eristeenä käytetään nykyään uretaania. Lisäksi tiivisteitä käytetään sekä ovilehdissä että ovien karmeissa. Ennen niitä käytettiin vain jommassakummassa.

Onko edullisempaa vaihtaa kotiin energiatehokkaat ikkunat ja ovet samalla kertaa?

”Kyllä. Kun asennustyöt voidaan tehdä yhdellä käynnillä, kustannukset ovat pienemmät.”

Riittääkö, että vaihdan ikkunoiden ja ovien tiivisteet? Parantaako se energiatehokkuutta?

”Tiivisteet eivät muuta sitä faktaa, että vanhojen ikkunoiden e-luku on 200–300, eli energiaa menee ikkunoista ja ovista hukkaan reilusti enemmän kuin moderneista ikkunoista, joiden e-luku on parhaimmillaan 43. Toki tiivisteiden uusiminen voi vähentää vedon tunnetta ja lisätä asumismukavuutta, mutta energiatehokkuuden kannalta sillä ei ole merkitystä.”

Voinko ikkunaremontin sijaan laittaa vanhoihin ikkunoihin lisälasin?

 ”Tänä päivänä lisälaseja eli niin kutsuttuja etuikkunoita ei enää asenneta. Niillä oli oma aikakautensa. Nyt ikkunat vaihdetaan suoraan uusiin, energiatehokkaisiin malleihin.”